Tämä dekkari ei pettänyt lukijaansa. Päähenkilönä oli tällä kertaa nainen, Maria Fillmore. Juoni kiertyi lännen ja idän vastakkainasettelun ympärille, joka on Remeksen vakio juonikuvioita. Jälleen venäläiset pyrkivät estämään Naton laajentumisen ja Suomi on tapahtumien keskiössä. Suomen, Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit myrkytetään ja vastalääke löytyykin yllättäen Maria Fillmorelta. Hän vaatii Karjalan palauttamista lunnaaksi lääkkeestä.
Kirjan päähenkilö on poikkeukselisen hyvin rakennettu ja taustoitettu. Hän tuntuu hyvin oikealta, toisin kun myöhemmät Remeksen kirjojen päähenkilöt. Kirjan tapahtumat ajoittuvat muutaman päivän sisälle, joten juonessa riittää käänteitä ja tilanteet vaihtuvat vauhdilla. Aivan kuin jännitystrilleria katselisi.
Harvoin Remes käyttää lapsia juonikuvioissa. Samaistui itse vähän liikaakin niihin tapahtumiin. Äitinä kaikki lapsiin kohdistuvat julmuudet tai pelko tekevät tosi pahaa. Se lienee kuitenkin jännityskirjan tarkoitus; saadaa aikaan jännityksen, jopa pelon tunteita. Siinä tämä kirja onnistui erinomaisesti.
Tämä oli aivan huippu, aivan kuin minulle tehty!
Kirja alkoi aivan eri tavalla kuin edelliset Remekset ja muutenkin tarina poikkesi aiemmin luetuista. Juoni oli pienimuotoisempi ja sijoittui pienempiin ympyröihin, mutta se oli todella jännittävä. Pidinkin sen takia tästä paljon, koska myös dekkareissakin vähemmän voi olla enemmän. Aina ei tarvitse koko maailma olla uhattuna. Kirjassa oli pari todella karmivaa kohtaa, jotka jäivät mieleen pitkäksi aikaa.
Tapahtumien sijoittuminen 1940-luvulle ja osittain Natsi-Saksaan oli myös hyvin kiehtovaa. Taustatyötä oli tehty melkoisesti, niin uskottavaa ajankuvausta kirja sisälsi. Remes selvästi rakastaa täydellisyyttä, sillä viimeiset yksityiskohdatkin tuntuvat oikeilta, Natsi-Saksan henkinen ilmapiiri välittyi hyvin, samoin myös Nurnbergin puoluekokous kaikessa mahtipontisuudessaan. Arvostan todella, koska lukukokemus oli näin historian ystävälle mahtava.
Tykkäsin todella paljon!
Hiroshiman portti oi hyvin paljon saman tyylinen kuin Ikiyö. Ikiyö on minulle SE Remeksen romaani, joten tämäkin meni ahmimalla. Samallalailla viihdyttävä ja jännittävä, aivan kuin James Bond-elokuva. Alkukuvio tuntui vähän hankalalta aluksi, mutta nopeasti sekin selvisi. Päähenkilönä seikkailee Antti Korpi, sama mies, joka oli mukana Ikiyössäkin.
Kirja teemana on ydinlaitokset ja energiapolitiikka laajastikin. Mihin ydinjäte sijoitetaan ja mitä eettisiä kysymyksiä siihen liittyy. Kirjassa liikutaan Olkiluodon ydinlaitostyömaalla ja välillä Pariisissa. Erikoispisteet sivuhenkilöstö nimeltä Heli Larva.
