Kirja alkaa lauseesta PECCAVI, "Olen tehnyt syntiä".
Latinankielinen sana on kirjoitettu murhatun nuoren naisen verellä. Uhri liittyy erääseen julkkispsykiatriin – hän kuuluu salaiseen Mefisto-klubiin, joka on päättänyt näyttää toteen, että saatana demoneineen elää keskuudessamme.
Kirjassa juoneen sisältyy paljon uskonnollista taustatietoa ja tietenkin jännitystä. Tarina pohjaa myytiin langenneista enkeleistä, jotka yhtyivät ihmisten tyttäriin ja tekivät näiden kanssa jälkeläisiä. Heprean alkukielellä nämä nimellä nefilim, suomeksi ”alaslaskeutuneet”. Nefilimien siittämät jälkkeläiset tunnettiin erikoisesta raakuudestaan.
Ensimmäisen uhrin jälkeen uusia alkaa tulla lisää. Murhat on tehty rituaalimurhien tyyliin ja niissä on saatananpalvontaelementtejä. Uhrien välille löytyy yhteys. He kaikki ovat kasvaneet samassa paikassa, jossa yhdelle perheelle kävi uskomaton määrä onnettomuuksia. Liittyykö tämä perhe murhaajaan?
Tämä oli dekkarikesän 2015 viimeinen dekkari, olisi voinut olla huonompikin lopetus.
