Wieniläisveljeskunta - Ingar Johnrud

Kirjailijansa esikoisteos kaappasi mielenkiintoni aiheellaan. Rotubiologiaa käsitteleviä dekkareita ei turhan usein tulekaan vastaan.

Tarina alkaa siitä, kun tunnetun poliitikon tytär lapsineen katoaa. Jäljet johtavat maatilalle, jossa on asunut uskonlahko. Poliisi löytää maatilalta usean murhatun lahkon jäsenen, mutta osa jäsenistä on kadonnut jäljettömiin. Maatilalta löytyy myös laboratorio, jolle ei tunnu löytyvät selitystä.

Välillä tarina hyppää toisen maailmansodan aikaan, jossa käydään läpi tohtori Elias Brinchin ympärille muodostunutta Wieniläisveljeskuntaa, joka on suorittanut rotubiologisia kokeita. Nämä kaksi tarinaa tulevat nivoutumaan yhteen. Tarinan päähenkilö on rikostutkija Fredrik Beier, joka on aika tyypillinen poliisihahmo. Eronnut, jolla on omat kipukohtansa menneisyydessä, jotka palaavat aika ajoin vainoamaan häntä. Beierin aisapariksi rikosta selvittämään tulee naispuolinen tutkija Kafa Iqbal, joka on taustaltaan pakistanilainen. Tarina alkaa epätyypillisen rauhallisesti. Yleensä dekkareiden alussa on jokin suuri rytinäjakso, mutta tässä ei sellaista ole. Vauhti ja jännitys kohoavat kuitenkin koko ajan. Myös tarinan kuljettaminen kahdessa ajassa viehättää. Olen aina tykännyt aikatasoja sisällään pitävistä tarinoista. Tässä tosin liikutaan nykyajassa huomattavati enemmän.

Teksti on sujuvaa ja tarina jännittävä. Tosin loppua kohti Johnrud innostuu liikaa käyttämään kielikuvia kuvailessaan asioita. Tämä alkaa pikku hiljaa ärsyttää. Kielikuvat eivät enää toimi tehosteena, vaan tuntuvat lähinnä teennäisiltä. Tämä on hiukka harmillista, koska muuten tekstiä oli kiva lukea.

Ehdottomasti jään odottamaan jatkoa tälle tarinalle.