Sinuhe egyptiläinen - Mika Waltari

Aukko kirjasivistyksessä - se oli korjattava.

Ehdinpä elää aika vanhaksi ennenkuin tämä klassikko tuli luettua. Enpä tiedä miksi en ollut tähän aiemmin tarttunut. Tämä Mika Waltarin historiallinen romaani on yksi eniten käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Mulle siis ihan passeli! Sinuhe egyptiläinen on valittu vuosisadan kirjaksikin. Se päihitti jopa Tuntemattoman sotilaan, jonka olen lukenut useampaakin kertaan.

Kirjan tapahtumat ajoittuvat 1300-luvulle ennen ajanlaskumme alkua ja kaupunkiin nimeltä Theba. Theba on kukoistuksensa aikaa elävän Egyptin valtakunnan pääkaupunki. Sinuhe on orpo lapsi, jonka lääkäri ottaa kasvatikseen. Sinuhekin valmiistuu aikuisena lääkäriksi. Hän etenee Faraon aivokirurgiksi ja päätyy kiertämään maailmaa uskollisen orjansa Kaptahin kanssa. Kaptah on kirjan humoristinen hahmo, jonka kautta juoneen on saatu keveyttä. Kaptan on Sinuhen vastakohta. He käyvät kirjassa paljon keskusteluja etenkin moraalisista kysymyksistä.

Teksti on kirjoitettu muistelmamuotoon. Sinuhe käy läpi elämäänsä ja pohtii elämänsä ottamuksia. Mikä niiden merkitys on ollut vai onko sitä lainkaa? Mikä on oikein ja mikä on väärin? Mikä lopulta onkaan totuus?

Minulle kirja oli lukukokemuksena fyysiisen olemuksensa kaltainen; raskas ja hankala kannateltava. Kirjassa on paljon filosofista pohdintaa ja varsinkin uskonnonkritiikkiä juonen lomassa. Kirja vaati pidempiä lukuhetkiä pitääkseen otteessaan. Niitä ei minulla valitettavasti tässä elämänvaiheessa ole. Sinuhessa on tavallaan kolme tasoa; historiallinen seikkailu, tarina ystävyydestä sekä filosofista pohdintaa. Näitä kaikkia kolmea tasoa en valitettavasti jaksanut omaksua.

Jäin vahvasti pohtimaan, että ehkäpä tartuin tähän kirjaan väärässä elämäntilanteessa. Se, etten jaksanut ottaa irti kaikkea, mitä tämä kirja olisi minulle tarjonnut jäi ärsyttämään. Sillä tajusin sen lukiessani.

Eniten minulle tämän kirja avautui historiallisen seikkailukirjan tasolla. Täytyy ihailla Waltarin kykyä kuvata muinaista Egyptiä. Teksti vilisee kiintoisia yksityiskohtia ja kulttuurista kerrontaa. Loppujen lopuksi tämän kirjan parhaaksi anniksi nousivat lukemisesta seuranneet keskustelut lasten kanssa. Lasten kiinnostuksen kohde oli Tutankhamon ja katsoimme aiheesta dokumentteja yms.