Koirapuisto - Sofi Oksanen

Minä pidän Sofi Oksasesta paljon. Tämä kirja oli siis odotettu. Kuitenkin tartuin tähän vasta Koronaerityksen aikana, vaikka kirja oli ilmestynyt edellisenä syksynä.

En ottanut paljokaan selvää kirjasta etukäteen. Tiesin, että juoni liittyi Ukrainaan ja lapsettomuuteen. Kyse olikin tarkemmin munasolunmyynti-bisneksestä, johon liittyi paljon hämärää toimintaa. Päähenkilö on virolaistaustainen Olenka, joka muuttaa nuorena perheensä kanssa Ukrainaan. Hän menestyy ensin mallina ja siirtyy lapsettomuusklinikan palvelukseen, jossa hänestä tulee huipputoimija. Hän osaa etsiä sopivia tyttöjä ja osaa toimia hienovaraisesti asiakkaiden kanssa. Lisäksi hän osaa tehdä kaiken tarvittavan, jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Tarina kulkee kahdessa aikatasossa. Välillä kerrotaan Olenkan vaiheita Ukrainassa, välillä ollaan nykyhetkessä Helsingissä, jossa Olenka istuu usein koirapuistossa.

Koirapuisto yläteemana ovat salaisuudet. Se, miten asioiden salaaminen ja kertomatta jättäminen aiheuttaa tuhoa ihmissuhteisiin. Oksanen vie jälleen lukijan itäblokin maailmaan, Neuvostoliiton romahduksen jälkeiseen aikaan, jossa salailu ja vilppi olivat arkipäivää. Kaikki tekivät sitä ja se oppittiin jo äidinmaidossa. Oksanen tiputtelee tekstiin runsaasti yksityiskohtia ihmisten elämästä. Tämä tekee kirjasta todella mielenkiintoisen. Esimerkkinä vaikka kuinka Virossa muutamat tienasivat 1970- ja 1980-luvuilla hyvät rahat kopiomalla ja myymällä Suomen televisio-ohjelmien lähetysaikoja. Vaikka Koirapuisto onkin romaani, olen täysin vakuuttunut, että kaikki muu itse tarinaa lukuunottamatta on totta.

Hauskana yksityiskohtana kirjassa syödään paljon ja samalla voi tutustua itä-eurooppalaisiin ruokiin. Olen vasta Sofi Oksasen Koronakeittiö-lähetysten myötä tullut tietoiseksi Sofin kiinnostuksesta ruokaan.

Tarina oli trillerimäinen, eikä ollenkaan mukava. Se muistutti hengeltään vähän edellistä romaania Normaa. Loppukaan ei ollut onnellinen, en sitä toki odottanutkaan. Tykkäsin.